Posterousista Bloggeriin: Vertaisaika hautomosta kehittämöön

Vertaisaikaa kehiteltiin kesällä 2011 Posterous-blogissa. Tähän blogiin on säilötty sekä blogimerkinnät että kommentit Posterousin lopettamisen vuoksi. Samalla nostettiin kirjaprojekti kehittämisen tiskille. Aihe on ajankohtainen edelleen ja opasta tarvitaan.

Osallistujaa osallistetaan – vai ei?

Tämä teksti on alunperin julkaistu Opeblogissa 14.3.2012.
Sara Sintoselta on juuri tullut uusi mediakasvatuksen aihepiiriin kuuluva kirja: Susitunti – kohti digitaalista lukutaitoa. Kerron heti, että sain kirjan käsiini kustantajalta ystävällisin toivein, että tässä blogissa siitä voisin kirjoittaa (lehdistötiedote veikkaukseni mukaan tämä Mediakasvatus.fi-sivuilla julkaistu). Olen ollut myös Sara Sintosen mediakasvatuksen kurssilla Helsingin yliopistolla. Silti en nyt tunnusta juurikaan leipäpappina tässä puhuvani, vaan ihan tosissaan joka sivulta olen saanut monta innostusta ja kirjaa on ihan pakko lukea kynän kanssa, päänsisäinen dialogi pörhältää kiitoon.

Sintonen puhuu osallisuuden ajasta ja digitaalisesta kulttuurista. Meillä on meneillään Kari A. Hintikan ja Tuija Aallon kanssa Vertaisaika -kirjaprojekti. Osallisuuden aika on kiehtovan lähellä ja nyt tähän nostamani erottelu osallistuminen – osallisuus Sintosen kirjasta ja osallistaminen – mahdollistaminen Nettikansan fasilitaattori Antti Poikolalta asettuvat rinnatusten sen kanssa, mitä olemme vertaisajan merkityksellisinä käänteinä hahmotelleet (liikkeessä oleva miellekartta).

Susitunti-kirjassa Sintonen argumentoi osallistuminen ja osallisuus -termien merkittävästä erosta. Nämä pari lausetta ovat todella puhuttelevia jokaiselle opettajalle, jokaiselle mediakasvattajalle ja jokaiselle nettifasilitaattorille:

"Osallisuuden kulttuurin yhteydessä osallistuminen ja osallisuus tarkoittavat merkittävällä tavalla eri asioita. Osallistuminen tarkoittaa mukanaoloa tilanteessa, joka on usein toisten ihmisten järjestämä ja johon ei itse ole juurikaan vaikuttanut millään tavalla. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että on itse sitoutunut toimintaan, halukas vaikuttamaan asioiden kulkuun sekä ottamaan vastuuta myös seurauksista. Osallisuus tarkoittaa omaa kokemusta asioihin vaikuttamisesta sekä tästä kokemuksesta juontuvaa sitoutumista."

Jos nettiin avataan kommunikaatiotila, onko se todella kommunikaatioon eli yhteiseksi tekemiseen johdattava? Usein kyse on tilaisuuden järjestäjän valmiiksi paaluttamasta paikasta, jossa Roland Barthes'n termein kyse on tekstistä pienellä teellä. Valmiiksi kirjoitettu ja suljettu. Valmiiksileikitty.

Onko yhteiskunnan rattaiden ja verkkojen ulkolaidalla oleva ihminen syrjäytynyt vai syrjäytetty? Kuka on toimija, kuka toiminnan kohde? Tästä näkökulmasta AVO2-hankkeen kirjoitustyön aikana Nettikansa-osahankkeen pääarkkitehti Antti Poikola herätti hankeklangin hurmasta meitä kirjoittajia: on ihan eri asia puhua osallistamisesta ja mahdollistamisesta.

Nettikansan ensimmäinen nettitunniste oli mahdollista.fi, nettiajan kansalaisyhteiskunta. Nettikansan viimemmäisessä tapahtumassa Uunisaaressa Ossi Kuittinen Sirtrasta kyseenalaisti kansalais-käsitteen: Miksi puhumme kansalaisista? Miksi emme puhu ihmisistä? Tämä kysymys palautuu Sintosen osallistuminen ja osallisuus erotteluun. Kansalainen osallistuu, ihminen on osallinen.

Työ yli rajojen ja fasilitoiva johtaminen

Luen kirjaa Ingrid Bens: Facilitating to Lead!

Lukemisen aikana olen herännyt miettimään mm. näitä:

• Tärkeä kysymys: vastuu. Kuka vastaa asioista. Vallan ja vastuun suhde. Vastuu tuloksista.
• Miten tunnistetaan ihmisten osaaminen ja kyvyt?
• Vapaaehtoisuus verkostojen syntymisessä. Kuka on työkaverisi?
• Miten ihmisten elämä on yleensäkin muuttunut:
• 50-luvulla nine-to-five (tai 8sta 4ään), elämä oli vielä hirarkisesti järjestynyt ja ihmisten ajankäyttö palkkatyömaailmassa selkeissä palasissa.
• Nyt yhä enemmän työstä on projektiluontoista ja organisaatioiden välistä.
• Miten sukupolvien väliset erot vaikuttavat?

Vertaisaika-kirjan jäsennys

Vertaisaika - nettiajan yhteistyöopas alkaa hahmottua oheisen rungon mukaisesti. Kuuntele sisällysluettelon esittely (15 minuuttia), tutustu aiheeseen liittyvään käsitekarttaan ja kerro, mitä siitä puuttuu. 

Ajatuksenamme on tavata netissä Google-hangoutissa torstai-iltapäivisin klo 14 - ota siis meidät tekijät Google Plus -piireihisi, ja liity mukaan. 


1. Orientaatioluku

Internetin nykymahdollisuudet sekä sosiaalinen media
Chris Anderson: Freeconomics eli ilmaistalous
Miksi ihmiset osallistuvat ‘ilmaiseksi’
Yhteistyö verkossa  - lyhyt historia

2. Minustako talkoistaja?

Mitä nettitalkoistus on
Kuka voi talkoistaa?
Crowdsourcingin yleisimpiä muotoja
Miten crowdsourcing sopii edustamalleni toimijalle ja toimialalle?
Verkostojen kolme perustyyppiä
FLIRT-malli

3. Crowdsourcing eli joukkouttaminen ja talkoistaminen - luottamuksen luominen

Käytännön kokemuksia crowdsourcingista

4. Nettikoordinointi- ja fasilitointi

Verkoston jäsenten rooleja - case Sometu
Case TekesOPPY

5. Avoin vertaistoiminta

Itseorganisoitumisen helppous ja työläys


6. Toimintaympäristö

Mitä sanoo laki
Talkoistamiseen soveltuvat ympäristöt / alustat
Työkalut
Verkostot

7. Näkymiä

Kommentit:

Pertti:

Kohdasta Johtaminen puuttuu minun mielestäni "mielipidejohtaminen". Esimerkiksi Facebookissa näkyy kohtuullisen selvästi ilmiö, jossa joku kommentoijista on mielipidejohtaja. Kommentit saattavat alkuvaiheessa olla positiivisia ja kun mielipidejohtaja kommentoi negatiivisesti, samat kommentoijat kommentoivat uudelleen mielipidejohtajan maun mukaisesti. Suuri osa ihmisistä on perässähiihtäjiä. Sama asia liittyy kaavion oikean yläkulman ryhmään ja yhteistyöhön. Nuo mielipidejohtajat ovat kellokkaita, joita ilman ryhmätyöskentely ei etene. Kellokkaiden seuraaminen on suuri motivaatiotekijä. 

 

Anne Rongas:

Kiitos kommentista Pertti. Pitää miettiä, miten tuota aihetta käsittelisi oppaassa. Mielipidekohtaminen liittyy osittain nettimaineeseen, joka on mukana aihepiireissä (vaikka ei selkiytetystä karkeajakoisesta sisällysluettelosta näy). Hyvä argumentointi toimii ja saa myös ihmisiä punnitsemaan uudelleen aiempia sanomisiaan eli aina kyse ei ole pelkästä perässähiihtämisestä. 

 

Jarmo Lahti:

Chirs Andersonin Freeconomics on erikseen mainittu jäsennystasolla. Samassa sarjassa paininee Wikinomics ja Macrowikinomics (Tapscott & Williams). Vm:n "testimoniaaleissa" mm. World Economic Forumin johtaja - eli talkoistamisajatus tiedostetaaan korkeillakin palleilla...

 

Anne Rongas:

Kyllä Jarmo, tuo ehkä vain pikaisen editoinnin jäljiltä, luonnosmaisuuttaan. Piakkoin jakanemme lähdeluettelon kommentointia ja täydentämistä varten. Palanen kerralaan.

 

Tuija Aalto:

Kiitos Pertti & Jarmo Lahti huomioistanne. Avasin Muistion, jossa voitte konkretisoida ja auttaa meitä työstämään sisällysluetteloa! http://muistio.tieke.fi/xml2qpnLTc (omammekin on tuota yksityiskohtaisempi, karsin jonkin verran blogia varten ja ehkä karsiminen jätti alalukuja osin yhteismitattomaksi. Kiitos avusta!

 

Jarmo Lahti:

Kun SomeTime2012-FB:ssa juuri törmäsin allemerkkaamiini linkkeihin yhdistystoiminnan sometyökaluista ja -käytännöistä, niin tuli tämä vertaisaika ja talkoistaminen mieleen: sitähän se yhdistystoiminta ylipäätään on, talkoistamista. Aika merkittävässä määrin. 

Joten ne linkit:
https://www.facebook.com/groups/SomeTime2012/?view=permalink&id=201544683225793
josta:
http://www.mahdollista.fi/2010/10/20/yhdistyksen-verkkotyokalut/

 

Jarmo Lahti:

Tuodaanpas nyt tämäkin tänään netista havaittu talkoistamisen ei-niin-itsestäänselvä sarka tänne: kuluttamisen talkoistaminen: https://www.facebook.com/jakamistalous?sk=info

 

Pertti:

Tänään oli Hesarissa juttu "Netissä tyhmyys tiivistyy". Siinä todetaan Jussi Halla-ahosta jotenkin näin: hänellä on Hommafoorumilla asema, joka muistuttaa paikoin lähes henkilöpalvontaa. "Mestarin", kuten Halla-ahoa foorumilla nimitetään, ajatuksia kyseenalaistetaan vain harvoin, ja jos joku niin tekee, hänet teilataan usein nopeasti.

Tuo on esimerkki sellaisesta mielipidejohtajuudesta, jota yritin kuvat tuolla aikaisemmin. Netin vertaisryhmissä joskus tuollainen tarvitaan, jotta homma yleensä edes lähtee käyntiin. Kun nettikampanjalla torjutaan lentokentän tulo Lohjalle (pari vuotta sitten), niin oikeasti se on yhden kellokkaan ansiota. Jos nettiyhteistyössä yritetään synnyttää uutta aihekohtaista wikiä, niin tarvitaan yksi mielipidejohtaja saamaan homma käyntiin. Facebookista hypätään G+:aan "joukko" kerrallaan, aina, kun joukon kellokas hyppää ensin.

Valitettavasti toisen suuntaisista asioista on paljon esimerkkejä, mutta niitä ei näe. Monissa asioissa ihmiset ovat kovin yksin. Joukkoliikettä (netissä tai IRL) ei saa aikaiseksi, jos hommaan ei löydy kellokasta. Esimerkkejä ei näy, koska ne häviävät näkyvistä. Tässä kuitenkin yksi:
http://www.verkkopila.fi/

Puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja kellokas keksi, että tehdään keskustan Verkkoapila-lehden kaltainen keskustan kritisointisivusto. Hetken idea kantoi ja sivuston alku syntyi, mutta kellokas ei ollutkaan enää riittävästi mukana. Muutama kirjoittajaksi luvannut aloitti juttuja, mutta niitä ei koskaan julkaistu. Keskusta taisi tosin ihan itse hoitaa mokailut ennen vaaleja, joten tuolla pilasivustolla ei olisi ollutkaan mitään merkitystä.

 

Anne Rongas:

Tänään Google+ -hangout Vertaisaika-kirjan sisällysluetteloluonnoksesta ja oheisen tekstin alussa linkitetystä aihepiirin käsitekartasta. 7 mahtuu linjoille meidän lisäksi. Ainakin minun G+-profiilistani löytää klo 14 tienoilla linkin https://plus.google.com/100005239178056249351/

 

Oskari Uotinen:

Tämä aihe on kyllä mielenkiintoinen. Vapaaehtoisuus ja johtaminen ovat olleet olemassa jo ennen nettiaikaa. Kuitenkin kun järjestötoimintakin on ollut hiipumaan päin eikä vapaaehtoistyö käsitteen stereotyyppisimmissa merkityksissä ole yleistä muutoinkaan, on mielenkiintoista kuinka talkoistaminen nimenomaan verkkoympäristössä on yhteisöllisten työkalujen myötä noussut niinkin merkittävään asemaan.

Johtajuus, mielipidejohtajuus... Hyviä pointteja. Yhteinen tekeminen, yhteinen tavoite, motivaatio (vapaata ajatustenvirtaa, nääs). Tulee mieleen Delacroix'n maalaus Vapaus johtaa kansaa. Voiko aate tai tavoite johtaa missä määrin itseorganisoitunutta verkostoa...
Kyllä tämä päivä on mennyt niin yli hilseen mun pohdintojen syvällisyydessä :)

- - - - - - - - - -
 
Tuijan kommentissa mainitsema Etherpad-muistio http://muistio.tieke.fi/xml2qpnLTc, sisältö 1.5.2013:

Vertaisaika -kirjan sisällysluettelo ja käsitekarttarunko

Vertaisaika - nettiajan yhteistyöopas alkaa hahmottua oheisen rungon  mukaisesti. 

http://vertaisaika.posterous.com/vertaisaika-kirjan-jasennys

Kuuntele sisällysluettelon esittely (15 minuuttia), tutustu  aiheeseen liittyvään käsitekarttaan ja kerro, mitä siitä puuttuu.

http://www.archive.org/download/Vertaisaika-kirjaprojektinEsittely/01Vertaisaika-kirjaprojektinEsittely.mp3

Ajatuksenamme  on tavata netissä Google-hangoutissa torstai-iltapäivisin klo 14 - ota  siis meidät tekijät Google Plus -piireihisi, ja liity mukaan.  

1. Orientaatioluku

Internetin nykymahdollisuudet sekä sosiaalinen media

Chris Anderson: Freeconomics eli ilmaistalous

Miksi ihmiset osallistuvat ‘ilmaiseksi’ 

 Yhteistyö verkossa  - lyhyt historia

 

2. Minustako talkoistaja?

Mitä nettitalkoistus on

Kuka voi talkoistaa?

Crowdsourcingin yleisimpiä muotoja

Miten crowdsourcing sopii edustamalleni toimijalle ja toimialalle?

 Verkostojen kolme perustyyppiä

FLIRT-malli

3. Crowdsourcing eli joukkouttaminen ja talkoistaminen - luottamuksen luominen

Käytännön kokemuksia crowdsourcingista

4. Nettikoordinointi- ja fasilitointi 

 Verkoston jäsenten rooleja - case Sometu

Case TekesOPPY

5. Avoin vertaistoiminta 

Itseorganisoitumisen helppous ja työläys

6. Toimintaympäristö

Mitä sanoo laki

Talkoistamiseen soveltuvat ympäristöt / alustat

 Työkalut

Verkostot

7. Näkymiä

____________________________________________

Vertaisaika   -käsitekartan termit listana

Asiantuntijuus

asiantuntijuuden muotoja

Koulutettu asiantuntijuus

Jaettu asiantuntijuus

Hajautettu asiantuntijuus

Palkattu asiantuntijuus

Harrasteasiantuntijuus (ProAm)

Identiteetti

Toimijuus

Maine

Nettimaine

Ryhmä

Ryhmädynamiikka

Yhteistyö

PPPP-verkostot

Ajan henki

Informaatioyhteiskunta

Nettiaika

Lahjatalous

Huomiotalous

Wikinomics

Osallistumistalous

Tehtävänimike

Yhteisömanageri

Verkkotuottaja

Koordinaattori

Verkkojuontaja

Webinar host

Julkinen

Mediajulkisuus

Asiantuntija- ja organisaatiojulkisuus

Nettijulkisuus

Kahvipöytäjulkisuus

Yhteisömanagerointi

Antikainen, Brändiyhteisöt, väitös

Net-gain,  Armstrong & Hagel

Mahdollistaminen

Esiin nostaminen

Työvälineiden tarjoaminen

Yhteyksien luominen

Verkosto (Baran)

Centralized

Decentralized

Distributed

Roolit

Verkkovoima

Joukkovoima

Nettiväki

Adressit / Tykkää

Kollektiivinen käyttäytyminen

Masinointi

Avoimuus

Avoin organisaatio

Avoin data

Open source

Avoin lähdekoodi

Avoimet ohjelmistot

Avoin oppiminen

Avoin oppimisympäristö

Läpinäkyvyys

Avoin hallinto (Open government)

Islannin lainsäädäntö

wikipuoluekokeilut

Osallistaminen

Nettiaktivointi

Osallisuus

Avoimet rajapinnat

Lisenssit

Esteitä

Avoimuus vie aikaa

Juridiikka

NDA ja muut kiellot

Johtaminen

Itsensä johtaminen

Vertaisten johtaminen

Fasilitointi

Nettikätilöinti

Koordinointi?

Crowdsourcing (Howe)

synonyymejä

Sorsastus

Talkoistaminen

Joukkouttaminen

Qaiku-sourcing

Verkostohaastattelu

Kaupallinen

'Aivobasaarit' ja paras ratkaisu

Liiketoiminta

Amazon: Mechanical Turk

Microtask

Sisällöntuotanto

Vapaaehtoistyö

Aineistonkeruu

Luokittelu ja lajittelu

Ongelmanratkaisu

Sisällöntuotanto

FLIRT (Viitamäki)

Organisaatio

Top-down

Bottom-up

'Byrokratia'

Avoimuus-haara kts. yllä

Joukkoäly

Parvi

"Swarm" (kalaparvi)

"Hive" Mehiläis/muurahaispesä

Joukkojen viisaus (Surowiecki)

"Tahaton" joukkoäly

Teknologia mahdollistajana

Algoritmi

esimerkkejä

Flickr klusterit interestingness

Amazonin asiakkuustieto

koodataan järjestelmät niin, että niiden käyttö tuottaa viisautta muille käyttäjille

Työkalut

Taustakanava

Tuotantoympäristö

Dokumentointialusta

Jakelukanavat

luova väärinkäyttö

heimojen synnyttäjänä

somesota

New node

Motiivit

Nettimaine

Mielekäs tekeminen

Opastus / koulutus

Asenne (p2p)

Ideoiden toteutuminen

Ajanviete

Ilmaistalous

eri kielillä

Freeeconomics

Suljettu/rajattu

Emergenssi

tapahtuminen

ei-tapahtuminen

Luottamus

Oppiminen

Vertaisoppiminen

Osaaminen

Yksilö

Vertaisuus

Vertaistuotanto

Vertaistuotannon laatu

'Itseorganisoituminen'/ Omaehtoinen

Ankkuriobjekti

Taustakanava

Jakaminen (aika, tavarat)

p2p, peer-to-peer

Vertaisajan ilmö: Vallan uudelleen jakautuminen

Guardian Activate (@ActivateSummit) 24.7.2011 10.30 Watch a video of @alecjross on the role of social media in the Arab Spring at #activate2011 http://j.mp/jfWybL

Ongelmanratkaisun ulkoistaminen - vertaisajan ilmiö jutun aiheena: Google's Genius Billboard Can Teach Us About Solving Problems

http://www.businessinsider.com/what-google-can-teach-us-about-solving-problems-2011-7

Räväkkä otsikko ja helppo jakonappi siivittävät artikkelin jakoon Facebookissa

Nopea selvitys Facebookissa jaetuista hallitusohjelmaan liittyvistä teksteistä antaisi ymmärtää, että Facebookissa pääsee jakoon, jos kirjoittaa helpot jakonapit tarjoavalla blogialustalla ja otsikoi räväkästi.

Pyysin Vertaisaika-sivun seuraajia ottamaan ruutukaappauksen Facebookin haulla "hallitusohj" saamastaan tuloksesta. Tuloksessa (kuvat ohessa) on sekä valtamedian nettijuttuja (Yle, Talouselämä, IS ja IL) että blogikirjoituksia. Kommenttien ja FB-jakojen määrä artikkeleissa on tämän jutun kirjoitushetken (tiistai klo 23) tilanne. 

Otokseen päätyi useampi Uuden Suomen blogialustalla julkaistu teksti.

• Jussi Suutarla, Hallitusohjelma on kommunistinen kyhäelmä 17 kommenttia, 330 FB-jakoa.
• Terhi Koulumies, Kommentteja hallitusohjelmaan? 46 kommenttia, 61 FB-jakoa
• Osmo Soinivaara: Poimintoja hallitusohjelmasta 45 kommenttia, 56 FB-jakoa
• Jussi Saramo, Hallitusohjelman hyvät ja huonot puolet 33 kommenttia, 54 FB-jakoa

Myös muutama muu blogimerkintä osui haaviin.

• Petteri Järvinen, Hallitusohjelma vahvistaa pakkoruotsia ja tuo ruuhkamaksun? 11 kommenttia, ei FB-jakotietoa
  

• Jussi Ahokas ja Lauri Holappa, Talouspuhetta hallitusohjelmasta, ei kommentteja, ei FB-jakotietoa 

• Kim Viljanen, Hallitusohjelma digitaalisen luovuuden näkökulmasta, ei kommentteja, ei FB-jakotietoa 

• Anna Kontula, Hallitusohjelmasta, 31 kommenttia, ei FB-jakotietoa 

• Anne Rongas, Poimintoja hallitusohjelman koulutuspoliittisesta osasta, 2 kommenttia,  ei FB-jakoja

Lehdet herkuttelivat otsikoilla.   

• Talouselämä, Olli Ainola, Leniniläinen talousohjelma vie kokoomukselta hampaat suusta 43 kommenttia, 1111 FB-jakoa
• Aamulehti.fi Kristilliset runnoi hallitusohjelmaan aborttipykälän, vaikeasti laskettava määrä kommentteja, 320 FB-jakoa

Iltasanomat lainasi räväkimpiä jakoon itselleen ja osoitti, että toisen lehden luomasta puheenaiheesta syntyy hyvin keskustelua

• Iltasanomat.fi: AL: Kristilliset runnoi aborttipykälän hallitusohjelmaan  123 kommenttia, 499 FB-jakoa ja Talouselämä: Hallitusohjelma kuin Leninin kynästä 89 kommenttia, 201 FB-jakoa.

Yleltä hakutulokseen osui sekä jaetut mobiiliversio että normisähke, jälkimmäisessä vaikeasti laskettava määrä kommentteja ja 147 FB-jakoa. Otoksen jaetuin teksti oli Iltasanomien uutinen, joka koski samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeutta. Kommenttien määrä ei uutisen kontekstista käy ilmi, mutta artikkelia suositteli 6 000 Facebook-käyttäjää. 


Summa summarum: jos haluat juttusi jakoon, otsikoi vetävästi, kirjoita kiinnostavasta aiheesta ja huolehdi että artikkelissasi on helpot jakonapit. Mitä (muita?) johtopäätöksiä te vetäisitte tästä pienestä katsauksesta?

Kommentit:

Vesa Ilola:

Yksi lisäjohtopäätökseni on se että media on päässyt jyvälle verkko- ja vertaisajasta. Mediahubit välittävät huomattavasti enemmän linkkiä eteenpäin kuin yksittäiset blogit.

 

Mika Marttinen:

Otsikoinnin räväkkyys jutun vetävyyteen ei ole uusi tai yllättävä ilmiö, mutta vilkkaan keskustelun luominen toisen välineen luomasta puheenaiheesta mielestäni on. Esimerkkiotsikoista muuten näkee ainakin jossain määrin, kuinka hyvin jutun kirjoittaja / otsikon laatija tuntee aiheen. Ihan aloitteleva politiikan toimittaja ei osaisi tai uskaltaisi nimetä juttuaan kuten Olli Ainola. Kiinnostava tutkimus - kiitos, Tuija!

 

Tuija Aalto:

Vesa, mediahubeista todellakin lähtee linkkiä jakoon nykyään. Yahoon tutkimuskeskuksessa analysoitiin muuten tässä hiljattain sitä, kuka sanoo mitäkin kenellekin Twitterissä (Who says What To Whom on Twitter http://research.yahoo.com/pub/3386 . Sen yksi löydös oli että vaikka medialta lähti määrällisesti eniten tavaraa jakoon, pitkäikäisimmät artikkelit olivat kuitenkin bloggaajilta. Tuo Uuden Suomen blogialustan vilkas yhteisöllisyys sekä keskustelussa että jakamisessa verrattuna muihin blogeihin on merkittävää. Usaria kannattaa siis benchmarkata vaikuttavan verkkopresenssin luomisen näkökulmasta.

Mika olen samaa mieltä kanssasi, tuo toisten aiheiden nappaaminen puheenaiheiksi omaan palveluun on uutta, ja voi vain ihailla sitä miten iltapäivälehdet sen tekevät. Siellä puheenaiheistaminen osataan.
Liittyen tähän pieneen selvitykseen, Twitterissä @mrahkonen pohti sitäkin, että toisen lehden nostamasta aiheesta kestelun synnyttämisessä ollaan jo aika lähellä uutisaggregoinnin ideaa. Hänestä on kiinnostavaa, että samat talot, joiden johto paheksuu / pelkää uutisaggregointia, aggregoivat tällä tavalla keskustelua itselleen.